Tervetuloa Aureeseen!

Aurejärvi on yksi Etelä-Suomen puhtaimpia vesistöjä. Aurejärvi on edustava näyte eteläisen Suomenselän vedenjakaja-alueella. Aurejärven kylä sijaitsee samannimisen järven länsirannalla, suunnilleen kolmion Parkano-Kihniö-Kuru keskivaiheilla Parkano-Kuru-maantien varrella.

Etäisyys Parkanon keskustaan on noin 20 km ja Seitsemisen kansallispuiston opastuskeskus on muutaman kilometrin päässä.

Tampereelle on Aureesta nopea reitti Kurun kautta.

Aurejärvi on suosittua mökkialuetta, joten kesäisin kylän väkiluku melkeinpä tuplaantuu mökkiläisten saavuttua. Vesi on puhdasta ja luonnontilaista. Näissä olosuhteissa järven kuhakanta on runsasta, mikä antaa erinomaiset uistelu- ja verkkokalastusmahdollisuudet.

Katso tästä Aureen balladi

Kasvoi rannalla Aurejärven
neito sorja kuin tuomipuu.
Tukka lainehti viljan lailla,
hymys herkästi kaunis suu.
Varsi hento kuin rannan koivu,
katse kirkas kuin järven peili.
Moni mietti jo morsiokseen –
Anni Lauria lempi vain.

Rannan katveessa harmaa torppa,
pienet, köyhätkin pellot sen.
Vaan ei nurja oo Laurin mieli,
työssään ahkeroi iloiten.
Anni naurua päivin muistaa,
silmäins loistetta illoin kaipaa…
Kohta Annin hän omaksensa
pieneen torppaansa tuoda voi.
Kesän kerkeän koittehessa
kellot häitä jo heille soi.
Pienen pirttinsä porraspuulla
Anni istuu ja unelmoi.
Lauri pellolla heinää korjaa,
sauna kohta jo kylpyyn oottaa.
järven aallolla telkät telmii,
kaislat rannassa kaulailee.

Verkon laskuun viel´ illan tullen
nuoret yhdessä soutelee.
Aamun koittaissa tuulta vastaan
kohti luotoa tapailee.
Mutta järvellä myrsky nousee,
aaltoin tyrskeessä venho kaatuu,
Aure armoton syleilyynsä
nuoret ahnaasti ahmaisee.
Kuluu päiviä – vierii viikko
kunnes luodolla Tirakan
nähdään valjuina kahden nuoren
viime untansa nukkuvan.
Aure armahti saalistansa
heitti luodolle helmastansa,
antoi kaisloja kainaloihin,
kivipieluksen keräsi.
Kaksihaarainen kaunis koivu,
kasvoi luodolle Tirakan.
Usein vaaleina kesäöinä
kuulet vielä sen huokaavan.
Kesken katkesi nuori onni –
suru kulkevi torpan mailla.
Aallot välkkyivät Aurejärven
soittaa murheistä lauluaan.

Toiminta ja palvelut

Aureen kyläseura ry
Kyläyhdistyksellä on erilaista toimintaa: kesäjuhlat, hiihtokilpailut, erilaisia retkiä sekä seurakunnan tapahtumia.
Puheenjohtaja Matti Niemenmaa, puh. 050 322 3831
Sihteeri Marja-Liisa Herrala, puh. 050 577 1013

Aureen Metsästysseura ry
Aurejärvellä on aktiivinen metsästysseura, jonka vaakunan on suunnitellut Eero Pylsy.
Ajanmukaiset hirvi- ja haulikkorata antavat mahdollisuuden aktiiviseen ammunnan harjoittamiseen.
Puheenjohtaja Jari Niemi, puh. 040 063 1846
Sihteeri Jouko Halmela, puh. 040 517 0315

Seurantalo Auramo
Aureen metsästyseeuran omistuksessa oleva kiinteistö on nykyajan mukavuuksilla varustettu ja siitä on muodostunut suosittu juhlapaikka häätilaisuuksiin ym. juhliin.
Vuokrauksesta huolehtivat Antti Rinnetmäki, puh. 040 093 8439 ja Veli-Matti Kivelä, puh. 040 554 7168.

Kalastajille
Myös kalastajille Aurejärvi tarjoaa monia mahdollisuuksia.
Tietoja kalstusmahdollisuuksista antaa :
Jyrki Jänisniemi, puh. 050 375 3843
Reima Jänisniemi, puh. 040 061 9633
Antti Rinnetmäki, puh. 040 093 8439

Vaellus
Paroonin taival -niminen vaellusreitti kulkee Aurejärven kautta.
Yksi huoltopiste taipaleella on Aurejärven kauniilla hiekkarannalla Mikonniemessä.

Talviurheilu
Talvella Auramolta lähtevä kaupungin liikuntatoimen ylläpitämä, 4 km:n hiihtolatu harrastajille.

Koulupalvelut
Koulukyyditys keskustaan peruskoululaisille.

Yhteystiedot


Aureen kyläseura ry
Puheenjohtaja Matti Niemenmaa, puh. 050 322 3831
Sihteeri Marja-Liisa Herrala, puh. 050 577 1013

Aureen Metsästysseura ry
Puheenjohtaja Jari Niemi, puh. 0400 631 846
Sihteeri Jouko Halmela, puh. 040 517 0315

Seurantalo Auramon vuokraus
Antti Rinnetmäki, puh. 0400 938439
Veli-Matti Kivelä, puh. 040 554 7168

Kalastusluvat
Jyrki Jänisniemi, puh. 050 375 3843
Reima Jänisniemi, puh. 040 061 9633
Antti Rinnetmäki, puh. 040 093 8439

Katso tästä Aurejärven paikalliset yrittäjät

Tammisto-yhtiöt
Aureskosken Jalostetehdas

puh. +358 2 8387 8600

Aurejärven Kiinteistöpalvelu
Vesa-Matti Vesterberg, puh. 044 353 5599

Metsäkoneurakointi Kauko Helminen
puh. (03) 442 7118

Tarhaturkis ja varhaisperuna Jorma Lannetta
puh. (03) 442 7138, 050 554 3119

Puistopuiden kaadot ja polttopuuhuolto
Erkki Koskela, puh.040 521 0786

”Mökkitalkkari” (auttaa mökkien ja vapaa-ajan asuntojen huoltotoiminassa)
Antti Rinnetmäki, puh. 040 093 8439

Historia

aure historia 001Aurejärven seutu on ollut pitkään kyröläisten ja ruovesiläisten eränkäyntialuetta ja omistuksellisesti kruunun maata. Aurejärvellä ensimmäinen maininta kiinteästä asutuksesta on vuodelta 1666. Tällöin Itä-Aureen Kovasesta erotettiin Lannetta-niminen tila, jolla tänä päivänä on mm. päärakennus vuodelta 1808. Kyseisessä rakennuksessa toimi aluksi Aurejärven koulu ja ko. rakennus on edelleen asumiskäytössä.

Vuonna 1785 Lannetasta erotettiin Kuirinlahden torppa ja kymmenen vuotta myöhemmin Petäjäjärvi.  Muita vanhoja rakennuksia kylällä ovat mm. Uljaan tilan päärakennus vuodelta 1886 ja eräässä Vuotarin aitoista on vuosiluku 1823.

Maantie Pori- Parkano- Kuru valmistui 1830-luvulla. 1900-luvun alkupuolella alkoi linja-autoliikenne linjalla Kihniö-Parkano-Kuru ja näin päästiin Kurun laivarantaan ja sieltä edelleen Tampereelle. Surullisiakin muistoja näiltä ajoilta Aureessa on, nimittäin Kuru-laivan haaksirikossa v. 1929 hukkui aureslainen Kauppilan pariskunta.

Vuonna 1925 Aurejärven kylä ja Kurun valtionmaata yhdistettiin Parkanon kuntaan ja näin aureslaisten elämä entisen vanhan Ruoveden ja Kurun yhteydessä loppui ja alkoi uusi vaihe parkanolaisina.  Aurejärven tienoo on ollut tälle seudulle tyypillistä pientalovaltaista maatalousaluetta, jossa metsä- ja uittotyöt ovat antaneet hyvän lisäansion.

Viime vuosikymmenet yhteiskunnallisine muutoksineen ovat ravistelleet myös tätä kulmaa Parkanossa. Kylän työikäisistä saa elantonsa maa- ja metsätaloudesta vain muutama. Pääosa on teollisuuden ja palvelujen piirissä.